Ensimmäinen kontrolli

Viime viikolla oli ensimmäinen kontrolli tankokenkien poisjättämisen jälkeen. Kirurgi totesi olevansa hyvin tyytyväinen pojan tilanteeseen. En minä kyllä mitään jaloissa osannut moittiakaan, mutta silti tämä tieto ilahdutti.

Seuraava kontrolli vasta vuoden kuluttua. Kivaa :)

Se on loppu nyt !

Tankokengät saa tästedes jäädä kaappiin. Vau, tätä on odotettu. 

Eilen jo juhlittiin, tänään jatketaan. Sattuipa sopivasti 4-vuotissynttäreiden yhteyteen. 

Kylläpä aika menee nopeaa. 

Kutsu kontrolliin

Aiheuttipa yksi paperinpalanen pienoisia perhosia vatsanpohjassa: tänään tuli jo kutsu siihen kontrolliin, jossa me jätetään kengät pois. JEE!

Alle kuukausi aikaa, jännää. Melkein neljä vuotta niiden kanssa on eletty ja pian poika pääsee itse aamuisin pois sängystään. Ihanan tavallista. 

Sattui kontrolli sopivasti synttäriviikon puoliväliin, saadaan sitten luvan kanssa viikonloppuna juhlia. 

Enpä olisi ensimmäisten tankokenkäviikkojen aikana uskonut että tällaisetkin tunnelmat ovat yllättävän pian käsillä. Mikähän se todellinen fiilis sitten onkaan?

Loppu häämöttää..

Seuraava kontrolli on loka-marraskuussa,  silloin kengät saa jäädä laatikkoon. Nyt olen toden teolla alkanut jo miettimään miten lähellä tuo hetki onkaan. Pitkä tie on takanapäin, enää pari harppausta edessä.

Pari - kolme kuukautta.. !!!

Viimeiset puoli vuotta

Tänään oli taas lääkärikontrolli ja kirurgi oli jalkoihin erittäin tyytyväinen. Hänen piti oikein papereista tarkistaa oliko vasemmassa jalassa koko kampuraa ollenkaan. Vasemmassa se oli alunperin jopa pahemman näköinen, eli hoidot on meillä onneksemme onnistuneet erinomaisen hyvin. 

Tankokenkähoidossa etenemme tavoitteiden mukaisesti, näillä näkymin kengät jätetään puolen vuoden päästä kokonaan pois. Enää kuusi kuukautta! 

Lähtölaskenta

Vaikka kevät vasta tekee tuloaan niin tietyllä tavalla odotan erittäin innostuneesti tulevaa harmaata ja ankeaa syksyä. 

Odotan marraskuuta ja pojan 4-vuotissynttäreitä. Niistä synttäreistä voisi tehdä oikein isot ja hienot, parhaat mitä ikinä hänen elämänsä aikana. Miten sitä keksisikään riittävän hienon tavan juhlia tulevaa normaalia arkea ilman tankokenkiä? Vai riittäisikö juhlaksi juuri se, tavallinen arki.

Marraskuuhun on yhdeksän kuukautta. Toukokuussa pitäisi olla seuraava lääkärin kontrolli, siihen on pari - kolme kuukautta. Otetaan se välietapiksi, jaksaa paremmin kun isoa tavoitetta vähän pienii.

Tänä vuonna, ehkä. Ehkä tänä vuonna tankokengät saa jättää luvan kanssa pysyvästi kaappiin. Jippii! 

:-)

Karu tosiasia

Karu tosiasia on se, että ilman kenkiä poika nukkuu paljon paremmin.

Hän on nyt flunssan vuoksi toista yötä ilman kenkiä, koska tuntuu että ongelmia on räkäisyyden ym. vuoksi muutenkin riittävästi. Ajattelin myös että kahdella tyynyllä varustettu pystympi asento ja tankokengät olisivat ehkä epämukava yhdistelmä. Jotenkin ajattelin, että flunssan lihassäryt ym. vaivat riittäisivät ilman kenkiäkin ja siksi päätin ettei kenkiä tarvi laittaa, vaikkei ne hierräkään tällä hetkellä. Ehkä ajattelin myös niinkin, että tämän kaverin yöunet on parina viime viikkona olleet tosi levottomat, että jos koitettaisi edes yksi yö olla ilman.

Viime yönä ei kuulunut pojasta pihahdustakaan, nukkui makoisat 13 tunnin yöunet. Varmaan joku syy kengissäkin on.

No mutta hei, tänä vuonna niistä päästään lopullisesti eroon, JIPPII! Luultavasti loppuvuodesta vasta, mutta silti Hauskaa :)