keskiviikko 18. tammikuuta 2012

Väliaikakuvia ja vammaistukia

Nyt kun tankokenkiä on tosiaan pidetty vajaa vuosi, jalat näyttävät todella hyviltä.

Siitä todisteeksi pari kuvaa:


Jalkapöydät ovat kengistä johtuen hieman turvonneet , eiköhän sekin sula sitten kun tämä kaveri lähtee juoksemaan ja viimeistään sitten, kun kengät jätetään pysyvästi laatikkoon. Jalat osoittavat hieman ulospäin, ovat siis jo ylikorjausasennossa. Hyvä niin, nyt jaloilla on vähän varaa vaikka kääntyä takaisin.

Olen aiemmin unohtanut kertoa, että kampurajalkaisen lapsen vanhemmalle Kela myöntää aina vammaistukea. Sitä saa niin kauan, kun kengät on jollain lailla mukana elämässä. Meillä etuus on tällä hetkellä myönnetty siihen saakka, kun poika täyttää kaksi vuotta. Koska kampurajalka tulkitaan vain vähäiseksi vammaksi, etuus on alimman taksan mukainen, eli 89,18 € / kk.

13 kommenttia:

  1. Heippa! Löysin blogisi vahingossa etsiessäni tietoa kampuroista. Pojallani (7kk) on artrogrypoosi ja tästä syystä kampurajalat ja tankokengät käytössä vielä toistaiseksi "koko ajan" (tästä siis välillä hiukan lipsutaan). Tosi mukava nähdä että pienessä ajassa voi tulla todella hyviä tuloksia. Teillä jalat näyttää kyllä tosi hyviltä! :-)

    VastaaPoista
  2. Hei! Oma kokemukseni on, että Kela ei suinkaan aina myönnä vammaistukea pelkän kenkähoidon perusteella, vaan tapauskohtaisesti. Tyttärellämme (pian 2 v) on molemminpuoliset kampurat, ei muita diagnosoituja sairauksia/vammoja. Tankokengät otettiin käyttöön 2 kk:n iässä, jolloin haimme vammaistukea. Kelan päätöksen mukaan ympärivuorokautisen kenkähoidon olisi pitänyt kestää väh. 6kk (lääkäri määräsi meille 3 kk), jotta tukea oltaisiin myönnetty. Päätöksessä mainittiin myös, että kenkien pukeminen päivä- ja yöunien ajaksi ei ole sen luokan rasite, että se oikeuttaisi tukeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä kommentista!

      Olen aiemminkin kuullut eriäviä mielipiteitä vammaistuista. Meillä on seuraava kontrolli heinäkuussa ja silloin pyydän lääkäriltä todistuksen, jolla haen jatkoaikaa vammaistukeen (nyt myönnetty 11/12 saakka). Saas nähdä millä tuulella Kela on nyt..

      Eipä se summa toki suuri ole, mutta saa sillä pari maitoa :-)

      Poista
  3. Meille Oulun Kela ei ensin myöntänyt tukea, mutta tein valituksen joka edelleen hylättiin ja sitten vielä valitin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Vuoden päästä tuli päätös, että saadaankin tukea 2 vuotta! Meillä oli aika hankala alku ja monimutkainen hoitokuvio. Esitin valituksessa sen epäkohdan, että eri kaupunkien kelat myöntävät tukea eri perustein. Liekkö se kalahtanut päätöstentekijöiden nilkkaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on tukia myönnetty 2-vuotissynttäreiksi saakka, mutta nyt uusimman lääkärilausunnon mukaan kenkiä pidetäänkin 4-vuotiaaki. Väsään täällä juuri uutta hakemusta Kelalle, saas nähdä tuleeko bumerangina takaisin :)

      Poista
  4. komiat menopelit :)meillä typy reilu 11kk vanha ja vasen kampura. oon huomannu eri keskusteluita lukiessani että tietyissä paikkakunnassa tankohoito 23/7 kestää vuoden ikäiseksi. Meille oulussa ensimmäisen reissun yhteydessä hoitava kirurgi kertoi tämän hoitovaiheen kestävän 3kk jonka jälk. siirrytään uni käyttöön. Näin toimittiin ja tyttö heinäkuusta asti käyttänyt ainoastaan nukkuessaan. Jalka erittäin hyvässä kunnossa ja kiertoa melko reippaasti kun käsinkin koittaa..ei kireyttä tms. Ihmettelen siis eri hoitomenetelmiä paikkakuntakohtaisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tänä päivänä jalat näyttävät vieläkin paremmilta. Pitäisikin ottaa kuvia ja lisätä tänne!

      Meillä oli 23/7 käyttö myös ensimmäiset 3 kk. Eroja tosiaan tuntuu olevan!

      Poista
  5. Hei, tulin blogiisi Auroran rakentajat-blogin kautta ja halusin jättää viestin vaikka kokemusta kampurajaloista ei minulla olekaan.
    Ihan upeat tulokset olette saaneet kahdessa vuodessa! Onnittelut niin teille vanhemmille kuin pikkuprinssillenne jaksamisesta ja sinnikkyydestä! Voin kuvitella, että ylämäkiä on matkaltanne löytynyt. Meillä esikoisella on ollut silmänpeittohoitoa kaksi tuntia päivässä jo kohta vuoden ja se, että sen lapun muistaa ja että lapsi jaksaa sitä päivästä toiseen käyttää, on työtä! Parhaimman palkan saa sitten lääkärin tarkastuksissa - kaikkien silmät täynnä ilonkyyneliä <3
    Voimia teille edelleen!

    VastaaPoista
  6. Ja teidän tilanteenne on vielä ihan eri luokassa kuin meidän silmälappujutut. Hienosti ootte jaksaneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan :-)

      Peittohoito on menneisyyden työpaikan kautta tuttua ja palkitsevaa sekin hoito on. Kenkiä meidän lapsi ei saa (vielä) itse pois jalasta, se tarralappu silmän / linssin päällä on helppo lapsenkin poistaa.

      Tsemppiä ja voimia myös teille! Toivotaan tulevaisuudelta suoria slmiä ja suoria nilkkoja :-)

      Poista
  7. Hei! Ja Hyvää Uutta Vuotta =) Ensin andeeks minun suomen kielestä mikä on viellä heikko =) Meidän perheen syntyi 3.12.2013 pikku princessa kenellä on kampurajalat.
    Rakenne uh en näktu niidä ja synnytyksen jälkeen näin oma elämässä sellaisiä jalkoa enimmäistä kertaa en myös ikinä ollut kuulut semmoisista=) Shokki oli iso mietisin miden edeenpäin miden meidän elämä nyt alkaa olla miden kaikk järjestyy jnep koska kodona on ju myös viellä 2 pientä lasta 2v poika ja 4 v tyttö. Kun olin väheen rauhoitunut selitääs kätilö asia ja sanoi että kaikk saa kuntoon . Itkin kaikk päivät sairalassa kun katsoin tätä pientä tyttö kuka nukkoi niin rauhassa. Aloittin etsimään siis googlen kautta ehkä kenellä on samalainen erilinen vauva ja muistan että heti löydäsin teidän blogin luin tätä monta kertaa ja autas minu siis niin paljon. Alkasiin taas tuntemaan rauhaa sydämessä ,että toi kaikk saa yksi päivää ohi=)
    Vauva 2. päivällä aloitettiin kipsi hoidoon nyt saimme sit viimeisen 6. kipsin ja 7.1.2014 odotta meidä pieni leikkaus( en muista nyt mikä oli sen nimeksiin ) pelotaa minut tosi kovasti miden kaikk menee :/
    Mutta eikö pitäs mietiä vain positiiviseltä meillä on mennyt jo kaikk niin hyvin 5. kipsin jälkeen olit jalat niin suoraat kun tavalliset jalat.=)
    Kaikk lääkerit ja kipsimestarit on ollut niin ystävälliset autanut neuvonut .
    Myös puhuuti meille tästä alla 16-v vammaistuesta ja myös matkakorvauksesta, mitä pitäs saata kelasta, koska tilanne en ole sit samaa kun tavallisen lapsen kanssa. Nyt sit pitäs täyttää toi hakemus Kelaan sanon totta että toi on minun varteen kun pähkinö:/ Saako täältä pyyydä nouvoa vinkke miden se tule täyttä just toi paikka missä omien sanojen mukaan täytyy kirjoitta miden lapsen hoitaminen on vaikeampi ja toisenlainen kun tavallisen lapsen. Kiitokset viellä kerran A. että olette tehnyt sellaisen blogin oon tästä saanut paljon tukea ja mielirauhaa=) Terv, H.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Mukavaa että olet löytänyt blogin ja hyvä jos olet tämän avulla löytänyt mielenrauhan lapsesi kampurajalka-asiassa :-)

      Teilläkin on kai akillesjänteiden katkaisuleikkaus (akillestenotomia) edessä. Sitä ei tarvitse pelätä, vaikka leikkaus ja nukutus onkin kyseessä, minulle ainakin jäi se kuva pojan leikkauksesta, että se oli ihan liukuhihnahommaa, helppo rutiinileikkaus. Uskon että olette turvallisissa käsissä :-)

      Muistaakseni itse kirjoitin ensimmäiseen vammaistukihakemukseen ainakin jotain toistuvista lääkärikäynneistä. Meillä myös pojan keskosuus oli silloin isossa roolissa ja uskonkin, että saimme vammaistukea enemmän sen vuoksi kun kampurajalkojen.

      Tsemppiä ja paljon onnea pienestä tytöstä :)

      Poista