tiistai 12. helmikuuta 2013

Kampurajalkaisuuden periytyvyys

..periytyvyys vai toistuvuus - kumpi olisi oikeampi termi?

Joka tapauksessa. Meille syntyi 11.2. poika nro 2, jonka nilkat ovat suorat. Hänellä ei ole muitakaan epämuodostumia ja on tavallinen, terve poika.

Meillä vanhemmilla ei kummallakaan ole kampurajalkaa eikä suvuissammekaan sitä tunneta.

Tunnetteko te ketään, jolla olisi kaksi kampurajalkaista lasta?

22 kommenttia:

  1. Onnea perheenlisäyksestä!!
    Meille syntyi 5.2 poika, jolla on oikea kampurajalka. Kipsihoito aloitetaan viikon päästä. Meilläkään ei ole suvussa kellään ollut kampuroita. On se sen verran harvinainen, että tuskin löytyy samasta perheestä kahta kampurajalkaista lasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onnea myös sinulle :)

      Olen kuullut, että kampurajalkaisuus voisi olla periytyvääkin. Lapsen kampurajalkaisuus on todennäköisempi, jos jommallakummalla vanhemmista on samaa vikaa. En tiedä onko se faktatietoa, mutta kuulostaisi kyllä loogiselta!

      Poista
    2. Meillä lasten isällä on kampurat, joten jalkojen virheasennot ovat periytyneet myös neljälle lapsellemme. Joten kyllä löytyy perheitä joilla useammalla kampurat.

      Poista
    3. Ohhoh, onko tosiaan kaikilla neljällä lapsella kampurajalat? Sinunhan tätä blogia pitäisi kirjoittaa eikä minun :)

      Poista
  2. Onnea uudesta tulokkaasta.
    Ite olen kanssa kuullut että on periytyvää mutta itellä ei suvussa ole eikä myöskään miehen puolella.
    Aluks epäilin olisko pojan jalat menny siinä kun koko raskauden ajan joutu olemaan pienessä tilassa (lääkärin virheestä lapsiveet tuli aina pois) koska meille tuo kampurajalkasuus tuli yllätyksenä. Mutta tuskimpa tuolla mitään yhteyttä on ollu kampurajalkasuuteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itseasiassa äsken sanottiin tv:ssä että jos kampurajalkasuutta ei ole suvussa voi johtua lapsiveen vähyydestä.

      Poista
    2. Kiitos!

      Minä henkilökohtaisesti uskon siihen, ettei kampurajalkaisuuden syytä tunneta tai ettei sille olisi mitään yhtä ainoaa syytä.

      Mulla oli kampurajalkaisen lapsen raskaudessa koko ajan runsaasti lapsivettä, joten tällä yksittäisellä raskaudella kumottiin nyt tv:ssä kuulemasi asia? :-)

      Poista
    3. Tv:ssä sanottiin että kampurajalkaisuus johtuu joko periytyvyydestä tai lapsiveden vähyydestä.
      Meillä lapsivettä ei ollut juuri ollenkaan koska istukkanäytettä otettaessa lääkäri teki virheen ja kävi lapsiveen puolella, reikä ei menny umpeen eikä veet pysyny sisällä.
      Joten meillä kampurajalkasuus johtuu tuosta.

      Poista
  3. Minun lapsella 06/11 on vasemman puolinenkampura ja minun isoäidillä on myös vasemman puolen kampura. Heillä on ikäeroa 80vuota ja 2päivää. Eli meillä on periytynyt kampura. Kirurgi oli hirmuisen kiinnostunut periytymisestä ja olisi halunnut verikokeitakin tehdä mutta tehtävä osoittautui hankalaksi. Meillä On Pojalla Ollut Hankalaa Tankokenkien Käyttö Ja On Ollut Leveä Lestinen Dino Kenkä Käytössä. Nyt Tulee Uudet Kengät Englannista josko Ne olisivat herkkäjalkaiselle Paremmat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä viestistä!

      Minäkin kiinnostuin tästä periytyvyydestä! Onko tosiaan periytyvyys vai vaan sattumaa...?

      Toivotaan, että uudet kengät olisi paremmat!

      Poista
  4. Hei,
    Meillä sit "löi salama kahdesti samaan paikkaan". Ekalla lapsella on kampura ja nyt todettiin ultrassa, että toisellakin lapsella on kampura :( Suvussa ei ole kenelläkään muulla kampuraa. Lapsiveden vähyydellä ei meillä ole kyse, vaan jalka on rakenteellisesti virheellinen (luut, jänteet väärin rakentuneet.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Voi harmillista, ikävä kuulla. Mutta kiitos tästäkin kommentista, hyvä tietää että näinkin voi olla.

      Toisen lapsen kohdalla homma on teille varmasti jo tuttua juttua, joskin varmasti tympii aloittaa sama rumba uudelleen alusta.

      Minkä ikäinen esikoinen teillä on? Vieläkö hänellä tankokenkähoito jatkuu vai onko jo päästy siitä yli?

      Onnea odotukseen :)

      Poista
  5. Hei,
    Kiitos toivotuksesta!
    Näinhän se menee. Toisaalta kaikki on tuttua, eikä tästä asiasta järkyttynyt niin kuin eka kerralla, mutta toisaalta tympii juuri se tiedossa oleva rumba. Pettynyt olo on ennenkaikkea.
    Esikoinen on vajaa kolme ja tankokenkähoito jatkuisi, mutta nyt ollaan siirtymässä lastahoitoon polvikivun takia. Eli lastahoidolla jatketaan ehkä nelivuotiaaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Ymmärrän kyllä pettymyksesi. Toivottavasti näet vauvasi kuitenkin muutakin kuin vain toisena kampurajalkaisena, se on loppuviimein aika pieni haitta.

      Kertoisitko tästä lastahoidosta vähän lisää. Onko lastat tankokenkien korvaajat, pidetäänkö niitäkin vain nukkuessa, millaiset ne lastat on jne. En ole tästä lastahoidosta kuullut oikein mitään.

      Poista
  6. Tottakai nään vauvani muunakin kuin toisena kampurajalkaisena. Tuon kommentin voisi jo ottaa loukkauksena, vaikka et varmasti niin tarkoittanut. Olen vain jotenkin pettynyt, että meillä on käynyt aika huono tuuri, jos ajatellaan, että kampurajalan todennäköisyys on promillen luokkaa ja toisella lapsella 2 % luokkaa. Ja meillä hoitorumba ei ole ollut helpoimmasta päästä, joten "pieni haitta" on aika suhteellista. Vieläkään ei nukuta kunnolla esikoisen polvikivun takia. Emme ole vielä saaneet lastaa, mutta sillä olisi tosiaan tarkoitus korvata tankokengät. Eli nukkuessa pidetään ja toivottavasti polvikipu lakkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tosiaankaan tarkoittanut loukkauksena, anteeksi että sait sellaisen kuvan. Voin kyllä kuvitella, että oma olonikin olisi ollut todella pettynyt, mikäli tällä toisellakin pojalla olisi ollut kampura. Yritän ymmärtää, vaikken tarkalleen voikaan tietää miltä sinusta tuntuu.

      Toivottavasti saatte lastoista avun ja saatte nukkua yönne paremmin! :)

      Poista
  7. Periytyvyydestä en tiedä, mutta minulla on itselläni kampurajalka ja nyt nuorimmalla lapsellani on sama homma. Hoito on parantunut huomattavasti, kun vertaa nilkan liikerataa omassa ja pojan jalassa. Itselläni oli kipsi kunnes aloin kävellä n. 9kk. Silloin se leikattiin. Sitten vaan tervemenoa ja onnea. Ei se kyllä vielä ole juurikaan elämää haitannut, paitsi teininä, kun pohjelihas ei kehity samalla tavalla kuin terveessä jalassa... eli hameita en juuri pitänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi!

      Mukavaa, että olet saanut elää normaalia elämää kampurajalasta huolimatta. Mielestäni aikuisten kampurajalkaisten kokemukset on kaikkein kiinnostavimpia.

      Onneksi hoito on kehittynyt ja varmasti kehittyy edelleen!

      Poista
  8. Hei.

    Sattumalta "eksyin" blogi sivullesi ja ajattelin että on hyvä kertoa myös meidän kokemuksesta kampura-asiaan. Minulla on siis itsellä kampura kummassakin jalassa. Tietääkseni meidän suvussa ei aiemmin ole kampuroita ollut. Meillä kampura on periytynyt lapsille siten että kahdella pojallamme on kampura (toisella kummatkin jalat ja toisella toinen jaloista). Eikä siinä vielä kaikki....perheemme kahdella tytöllä on myös jalkaterissä virheasennot (keinujalat). Eli aika vahvasti meillä ainakin kampura tuntuu olevan perinnöllinen. Kampura on ilmeisesti yleisempää pojilla kuin tytöillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei!

      Kiitos kommentistasi!

      Teillä voisi pitää jo selvänä, että kampura on periytyvää sorttia. Voisiko muuten noin huonoa tuuria ollakaan..?

      Miten omia jalkojasi on hoidettu aikanaan ja mikä on tilanteesi nyt? Mistä olet mielestäsi jäänyt kampuroiden vuoksi paitsi tai miten kampurat ovat elämääsi rajoittaneet - vai onko mitenkään? Miltä jalkasi näyttävät tänä päivänä?

      Piti oikein Googlettaa tuo keinujalka ja ainoa mitä löysin, oli pinnasängyn keinujalat. Millaiset siis on virheasento keinujalat?

      Poista
    2. Hei

      Joo kyllä meillä selvästi näyttää siltä että kampura on vahvasti perityvä.
      Minun jalkoja on hoidettu aikanaan (-80 luvulla) pelkästään leikkaushoidoilla. Varmastikin lähemmäs 10 leikkausta on tehty jalkoihin. Viimeisin leikkaus tehtiin joskus ala-asteella. Sen jälkeen jalkojen kanssa on pärjätty hyvin. Jopa armeija tuli käytyä vaikka varmasti lääkäriltä olisi siihen saanut vapauttavan todistuksen.
      Kysyit myös rajoitteista: Ainoa asia mikä tulee mieleen on luistelu. Sitä vaan en ole oppinut koskaan. Koulun liikuntatunneillta tein aina jotain muuta kun toiset luistelivat.

      Keinujalan lääketieteellinen nimi lienee talus verticais. On huomattavasti harvinaisempi kuin kampura. Tuolla talus verticalis hakusanalla löytyy googlesta jonku verran tietoa.

      Poista
    3. Hei.

      Poika lienee sitkeämpi kuin isänsä...tänä talvena meidän eka luokkalainen (poika) on alkanut opettelemaan luistelua ja kovasti innoissaan uudesta lajista. Ihan hyvin tuntuu sujuvan.

      Poista