Aiheuttipa yksi paperinpalanen pienoisia perhosia vatsanpohjassa: tänään tuli jo kutsu siihen kontrolliin, jossa me jätetään kengät pois. JEE!
Alle kuukausi aikaa, jännää. Melkein neljä vuotta niiden kanssa on eletty ja pian poika pääsee itse aamuisin pois sängystään. Ihanan tavallista.
Sattui kontrolli sopivasti synttäriviikon puoliväliin, saadaan sitten luvan kanssa viikonloppuna juhlia.
Enpä olisi ensimmäisten tankokenkäviikkojen aikana uskonut että tällaisetkin tunnelmat ovat yllättävän pian käsillä. Mikähän se todellinen fiilis sitten onkaan?
