perjantai 28. kesäkuuta 2013

Kampurajalkaisen pikkukeskosen liikunnallisesta kehityksestä

Esikoisen kampurajalkaisuus selvisi raskauden rakenneultrassa, joskus n. rv 20 tietämillä. Tämän ultraäänitutkimuksen teki tavalliseen tapaan kätilö. Poikkeavuuden huomattuaan sain ajan lääkärille, joka vahvisti epäilyn todeksi.

Synnytyslääkäri kertoi, että kampurajalkoja hoidettaisiin tukikengillä ja että kävelemään kampurajalkaiset oppivat yleensä kutakuinkin normaaliaikataulussa. Tällöin mielsin tukikengät miltei tavallisiksi sandaaleiksi, tämä lääkäri ei puhunut tangosta mitään.

Eipä lääkäri puhunut mitään keskosuudestakaan, sehän kun ei millään lailla ollut raskauden puolivälissä tiedossa. Keskosuus ei myöskään ole mitenkään yhteydessä kampurajalkoihin.

Esikoinen syntyi siis rv 30+0 kolmen pisteen poikana. Elämän alku ihan ilman kampuroitakin oli haastavaa. Sairaalassa vietettiin seitsemän viikkoa ja kotiin tultiin nenä-mahaletkun kanssa. Syömään esikoinen oppi itse vasta 4 kk ikäisenä.

Kampurajalkojen hoito aloitettiin reilun kuukauden ikäisenä kipsihoidoilla. Seitsemänsien kipsien jälkeen poika sai tankokengät, jotka nilkkojen suoruuden ohella väänsivät lonkkia sammakkoasentoon. Asento sinänsä ei ole huono vaan täysin luonnollinen vastasyntyneelle, mutta hintelälle ja huonolla lihasjäntevyydellä varustetulla rääpäleellä asento jäi pysyväksi. Siis jos hän nyt 2,5-vuotiaana makaisi mahallaan, polvet osoittaisivat eri suuntiin eivätkä jalat pysyisi suorana, kuten vaikka 4-kuisella pikkuveljellään.

Lastenlääkäri meille kerran totesi, että kampurajalkaisuus ja keskosuus on vähän huono yhdistelmä. Tai ei ehkä kampurajalkaisuus itsessään, vaan sen tankokenkähoito.

Poika oppi kääntymään selältä vatsalleen muutamaa päivää ennen 1-vuotissyntymäpäiväänsä. Hän nousi itsenäisesti istumaan 1,5-vuotiaana, osasi toki istua lattialla vajaa puoli vuotta sitä ennen. Pystyyn nousi 1 v 5 kk iässä (kyllä, nousi pystyyn ennen kuin nousi istumaan) ja käveli tukien 1,5-vuotiaana. Vuotta myöhemmin, 2,5-vuotiaana hän kävelee tuetta. Ja nyt hän kävelee jatkuvasti. Se luo uskoa ja toivoa! Olo on kiitollinen, onnellinen ja iloinen.

Kuulisin mielelläni tarinoita elävästä elämästä liittyen kampurajalkaisen lapsen liikunnalliseen kehitykseen. Onko tosiaan niin, että täysiaikaiset tankokenkähoidetut (miksei muutkin!) lapset oppivat kävelemään normaaliaikataulussa? Kertokaa kokemuksianne!


9 kommenttia:

  1. Heippa!
    Kiitos blogistasi, eksyin itse tänne googletellessani kampurajalkaa 6 kk sitten, kun tyttäreni syntyi varustettuna molemminpuolisilla kampurajaloilla!
    Olet jakanut hyviä käytännön vinkkejä, kiitos niistä! Ja kuva kauniista jaloista tankokenkähoidon jälkeen on myös rohkaiseva! :)
    Tässä vaiheessa en pysty vielä muusta liikkumisesta puhumaan, mutta meillä tyttö oppi kääntymään tasan 4 kk iässä selältä vatsalleen, sekä tankokenkien kanssa, että ilman.
    Olen myös ihmeissäni näin vaihtelevista käytännöistä tankokenkien 23/7 pitämisen suhteen, meillä pääkaupunkiseudulla 23/7 jatkuu siihen asti, että tyttö pyrkii seisomaan, eli luultavasti ainakin tuonne 8 kk -> ikään asti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Kiitos kommentistasi!

      Pitäisikin ottaa taas kuva pojan jaloista, edelleen ne näyttävät hyviltä - jopa paremmilta!

      Erikoista kyllä, miten niin monenlaista käytäntöä tankokenkähoidossa on. Onkohan lääkäreissä eri koulukuntia, jotka noudattavat samaa käytäntöä..? Toiset vannovat toisen nimeen ja toiset jonkun toisen. Tärkeintä kai, että lapsemme saavat toimivat jalat :-)

      Poista
  2. Moikka! :)
    Minäkin haluan kiittää blogistasi, paljon hyödyllisiä vinkkejä kampurajalkaisen lapsen vanhemmalle. Blogiasi aloin lukea viime vuoden puolella, kun kampurajalkainen esikoisemme syntyi.

    Meillä siis 9kk ikäinen tytär, jolla vasemman jalan kampura. Tyttö syntyi rv 41 ja sekä kipsaukset että tankokenkien käyttö mennyt kutakuinkin samalla aikataululla kuin teillä. Meillä hoito on onnistunut hyvin ja tyttö tuntuu pikemminkin omaavan "vahvemmat" lihakset kuin ikätovereilla ja hyvän tasapainon tankokenkien ansiosta (jotain positiivistakin? :)). Hän kääntyi kenkien kanssa selältä vatsalleen 4kk iässä ja vatsalta selälleen 5 kk iässä. Ryömimään lähti puoli vuotiaana, vauhdikkaalla "haavoittunut sotilas"- tekniikalla :) tästä ei pitkään mennyt, kun ylöspäin piti päästä! 7,5kk iässä nousi tukea vasten seisomaan (ennen kuin oppi konttaamaan). Tässä vaiheessa saimme lääkärin luvalla tankokenkien käyttöä vähentää yö- ja päiväuni käyttöön (meillä tämä tarkoittaa 15h/päivä).
    Seuraava etappi sitten kai on edessä, kun kävelemään lähdetään! Eikö sitten tankokengät jää pelkästään yöunille käytettäväksi? Silloin ainakin lääkärikontrolli.

    Toivottavasti sekavasta tekstistäni saa jotakin selkoa :) Innolla odotan uutta kuvaa teijän pojan jaloista, ne on varmasti hienot!:) Niin ja ehdottomasti pitää juhlia hetkeä, jolloin kengät jäävät 4v. iässä kokonaan pois! Ainakin niin meillä sitten joskus tehdään! :-)
    Kaikkea hyvää teille ja syksyn jatkoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa!

      Kiitos ihanan positiivisesta kommentistasi!

      Olipas mukava lukea, miten olet löytänyt kampurajalkaisuudesta jotain positiivistakin :) Teillä kehitys tuntuu muutenkin etenevän vähintään normaaliaikataulussa - ellei jopa etuajassakin. Olisipa hienoa nähdä miten tankokengillä noustaan seisomaan. Meillä esikoinen ei sitä ikinä tehnyt, vaan hän on kengät jalassa ihan meidän vanhmpien varassa.

      Pitäisi tosiaan terästäytyä jalkojen kuvaamiseen. Koiteaan pitää mielessä :)

      Poista
  3. Hei, googlailin kampurajaloista tietoa ja satuin onnekseni löytämään blogisi! Meiän tytöllä todettiin molemminpuoleiset kampurat rakenneultrassa, nyt menossa rv 24 eli vielä kokomusta kampuroiden kanssa elämisestä ei ole. Mutta kysymyksiä niihin liittyen sitäkin enemmän. Käytännön tietoa ei netistä oikein tunnu löytyvän, joten iso kiitos blogin kirjoittajalle ja muille kommenteista. Näistä kovasti ollut apua mieltä painaviin kysymyksiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Kiitos kommentistasi!

      Kysy vaan, jos jotain tiettyä tulee mieleen. Ehkä minä tai joku lukioista osaa vastata. Mukava kuulla, että blogista on ollut sinulle hyötyä.

      Onnea odotukseen :)

      Poista
  4. Kiitos :)
    Ja kiitos jo etukäteen vastauksista!
    Miehen kanssa ollaan mietitty, täytyykö jotain erityistä ottaa huomioon vaunuja tai turvaistuinta ostaessa?
    Tekstissä aikaisemmin tulikin jo sulta ja lukijoilta kommentteja kovasti mieltäni painaneisiin kysymyksiin, kuinka vauva oppii kääntymään ja liikkumaan tankokengät jalassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei,

      Jonkun kuulin kehuneen Maxi Cosin Cabriofix mikälie -kaukaloa. Myös meillä oli tämä kaukalo tällä toisella (tervejalkaisella) pojalla ja mielestäni siinä oli kyllä hyvin tilaa jalkaosassakin. En ole ihan paras tähän vastaamaan, sillä kampurajalkainen poika syntyi niin pienikokoisena ja luonnollisesti myös tanko oli pitkään pienimmällä mahdollisella leveydellä (sitä siis levennetään aina kenkien vaihdon yhteydessä hartioiden levyiseksi).

      Vaunut meillä oli Emmaljungan Edget ja koppaosa meni x aikaa ja ratasosa meni pitkään. Ratasosassa se jalkatilan leveys on käytännössä rajaton, koska siinä ei ole mitään laitoja tms. Sekä kaukaloa että vaunuja voin lämpimästi suositella :)

      Poista
  5. Kiitoksia tiedoista!! Itse asiassa kumpaistakin juuri olimme miettineet :)

    VastaaPoista