perjantai 18. marraskuuta 2011

Nilkat oikenee

Kipsit eivät tuntuneet häiritsevän vauvaa. Pikemminkin hän ahdistui, kun kipsit otettiin pois. Itku loppui aina, kun kipsit taas laitettiin. Niiden kanssa oli kai turvallinen olo.

Jalat olivat joka kipsauksen jälkeen selvästi parantuneet. Oli hämmästyttävää, miten helpon tuntuisesti virheasento korjaantui.

Kipsit olivat vaatteiden alla melko huomaamattomat. Moni meillä käynyt vierailija kysyikin, että onko vauvalla nyt kipsit. Käytössä huomasin, että normaalit, löysähköt housut ja erilliset sukat toimivat parhaiten. Housujen resorit eivät olisi ehkä mahtuneet kipsien päälle, varsinkaan jos ne on kovin tiukat. Muuten mitään erityistä vaatetusta kipsejä varten ei tarvittu.

Me saimme olla onnekkaita, kun jalkojen iho pysyi koko kipsauksen ajan hyvänä ja siistinä. Kipsien kanssa täytyi olla tarkkana; ne eivät saaneet kastua eikä ylhäältä saanut päästä löysää ulostetta kipsin alle. Jalat kipsattiin kaikki kerrat reiteen saakka, ilmeisesti säärimittainen kipsaus ei olisi ollut riittävän napakka, vaan nilkka olisi ehkä päässyt liikkumaan liikaa.

Sideharsoa saimme kipsauksilla aina mukaan, jotta sen saattoi vaihtaa likaantuneen tilalle. Me emme kuitenkaan muistaakseni koskaa vaihtanut sitä, vaan se pysyi aina riittävän puhtaana.

Kipsien alle laitettiin aina putkisukkaa, jonka päälle kipsirulla käärittiin.

Näyttääkö siltä, että jalassa olisi vaippaan asti ulottuvat kipsit?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti